Katuoja

BATMAN: THE DARK JOKER – THE WILD
DC Comics
Doug Moench, Kelley Jones, John Beatty, Les Dorscheid
100 sivua, värillinen

Ostin tämän viime lauantain sarjakuvakirpputorilta Sarjakuvakeskuksella, ja sen myynyt Kantti Mainio (nimi muutettu syyllisen suojelemiseksi) sanoi, että viittä euroa enempää ei sellaiselle voinut laittaa hinnaksi. Osoittautui, että siinä oli jotakuinkin viisi euroa liikaa.

Totta puhuen vika oli täysin omani. En lainkaan yrittänyt tutkia, mistä teoksessa oikeastaan on kyse. Ajattelin, että Kelley Jonesin kuvitus oli riittävä syy ostaa se. Jonesilla on hyvin omaperäinen, anatomisesti epäkorrekti (jos epäkorrektilla tarkoitetaan “täysin päin hevon hattua”) mutta kaikessa groteskiudessaan kiehtova piirrostyyli. Hänen ja Moenchin Batman vastaan Dracula -trilogiansa on yksi DC:n Elseworlds-linjan helmistä.

DARK JOKER – THE WILD edustaa sitä linjan toista päätä. Sitä, joka on vedetty viemäriputken kautta ulos. DC on itse asiassa jo käytännössä lakkauttanut Elseworlds-linjan, mikä on vain hyvä asia, jos se estää tällaisten typeryyksien tehtailun. The Wild on täysin tyhjänpäiväinen fantasiatarina, johon on lätkäisty päälle pinnallisia viittauksia Batman-sarjakuviin, ja jota on markkinoitu Elseworlds-leimalla varustettuna pahaa-aavistamattomille kuluttajille, jotka luulevat sen sisältävän muiden Elseworlds-nimikkeiden tavoin jonkin mielikuvituksekkaan variaation tuttujen DC-sankarien maailmasta.

The Dark Joker on paha velho, joka haluaa valloittaa taianomaisen valtakunnan nimeltä The Wild. Hän sattuu myös näyttämään Batman-sarjakuvien Jokerilta, joka ilmeisesti kuitenkin on kaikessa murhanhimoisessa mielipuolisuudessaan verrattain valoisa hahmo, joten tämän hahmon nimeen on lisätty adjektiivi dark, koska hän on niinku tosi synkkä ja kauhea.

Synkän Jokerin veriviholliset ovat The Wildia suojelevat jumalat Majister ja Lilandra, jotka Synkkä Jokeri tappaa tarinan alussa. Heidän poikansa kuitenkin jää eloon, ja hänestä varttuu demoninen Lepakkomies. Lepakkomies elää pedon lailla metsissä, kunnes hänen kauan kadoksissa ollut sisarensa Saressa saapuu opettamaan hänet ihmiseksi ja Synkän Jokerin vastustajaksi. Ja Saressa muuten kykenee muuttumaan – ilman mitään erityistä syytä tarinan kannalta – suureksi mustaksi kissaksi.

Tarinassa ei ole mitään syvällisempää yhteyttä Batman-sarjakuviin. Jokerin ja Batmanin erityinen suhde, joka esimerkiksi Yön Ritari -elokuvassa kuvattiin niin oivasti, ei ole mitenkään nähtävissä The Wildissa. Synkkä Jokeri on vain pahis, joka Lepakkomiehen pitää tappaa, ja maailma pelastuu. On vaikea käsittää, miten Doug Moench, joka on uransa aikana ehtinyt kirjoittaa Batman-sarjiksen jos toisenkin, on kyennyt kirjoittamaan tällaista Batmanin nimeä halvasti hyväksikäyttävää soopaa.

Mutta minähän ostin kuitenkin tämän kirjan vain Kelley Jonesin kuvituksen takia, joten minulla ei tavallaan olisi mitään oikeutta valittaa, ellei kuvituskin heikkenisi pahemman kerran loppua kohden. Tarina ei selvästikään ole inspiroinut Jonesia, tai sitten hänelle on vain tullut kauhea kiire. Se graafinen hienostuneisuus, joka saa hänen vääristyneet hahmonsa näyttämään kiinnostavilta, karisee joissain ruuduissa täysin, ja jälki näyttää vain kertakaikkisen epäpätevältä.

SUOSITUS: Pitäisi oikeastaan sanoa varoitus. Elseworlds-leima ei todellakaan ole mikään laadun tae. Pysykää kaukana.

Kategoria: Arvio.
Tagit: DC