Katuoja

Ei hätää, Katuoja on selviytynyt Oton pitkällisistä poissaoloista ennenkin — katsokaa vaikka viime vuoden lopun arkistoja. Luvassa on siis päivityksiä… ainakin kerran kuukaudessa. Pyydän, säästäkää aplodit loppuun.

On noin kolme syytä siihen, minkä takia en voi luvata jatkavani Oton puolesta uuden sisällön tuottamista Katuojaan päivittäin. Ensinnäkin kirjoittaminen on vaikeaa. Se ei tarkoita, että vihaisin kirjoittamista, se vain tarkoittaa, että vihaan ihmisiä, jotka saavat sen näyttämään helpolta, kuten esimerkiksi Otto.

Jos tarkkoja ollaan, niin kirjoittaminen on vaikeaa vain siinä tapauksessa, että halutaan aina olla tarkkoja. En mielelläni kirjoittaisi mitään, mikä ei ole totta. Tässä on se ongelma, että kun kirjoittaa jotain, mihin on täysin mahdotonta sanoa vastaan mitään, niin kukaan ei vaivaudu sanomaan yhtään mitään. Kommentteja tulee niin harvoin, että edes spamboteille vastaaminen henkilökohtaisesti ei ole liian suuri vaiva. Valitettavasti niitäkään ei nykyään näy yhtä usein kuin ennen vanhaan. Tiedän, että joku lukee kirjoituksiani ainoastaan siitä, että hän kertoo siitä minulle silloin, kun tapaamme kasvokkain. Siispä pyrin tulevaisuudessa kirjoittamaan huolimattomammin aina kun vain mahdollista, koska se lisää sekä Katuojan kirjoitusten että kommenttien määrää.

Toinen ongelma on se, että minulla on yli 30 senttimetrin (keskeytän tämän lauseen ilmoittaakseni, että tämä kirjoitus ei tule sisältymään siihen eilen mainittuun kategoriaan, valitettavasti) korkuinen pino lukemattomia sarjakuvia. (Enkä edes laske siihen mukaan Essentialien ja Showcasejen pinoa, joka taitaa jäädä odottamaan eläkevuosiani.) Aina kun saan jotain luettua, sen julkaisemisesta on ehtinyt kulua puolisen vuotta, eikä siitä kirjoittaminen oikein tunnu enää ajankohtaiselta. Mutta tämä ongelma liittyy pitkälti edelliseen, koska vanhoista vanhoista sarjakuvista kirjoittaminen olisi silti sarjakuvista kirjoittamista, mitä taas kirjoittamatta oleminen ei ole. Silti jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu minusta jostain syystä moitteettomammalta.

Kolmas ongelma on se, että vaikka viitsisinkin kirjoittaa jotain lukemistani sarjakuvista… en välttämättä halua. Hämähäkkimies-lehtien kääntäjänä tunnen olevani jäävi keskustelemaan Hämähäkkimies-sarjiksista, vaikka saatankin sanoa niistä muutaman kaikkea muuta kuin suoran sanan, jos esimerkiksi Otto nostaa ne puheenaiheeksi. En oikeastaan haluaisi sanoa mitään sarjakuvista, jotka saattavat vielä joskus ilmestyä suomeksi Egmontilta. Täytyy yrittää pysyä väleissä, katsokaas. Muutama Marvelin sarjakuva ehkä jää silloin tällöin turvalliselle alueelle. Katsotaan nyt. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin vain kirjoittaa häpeämättömiä hypetyksiä aina kun jokin kääntämäni Hämähäkkimies-julkaisu ilmestyy. Mikä tietenkin edellyttäisi sitä, että pysyisin ajan tasalla siitä, milloin mitäkin on ilmestymässä…

Toisin sanoen — pitäkää odotuksenne riittävän alhaisina, niin eiköhän tästäkin kriisistä selviydytä. Ainakin kaikkien innolla odottamia tulevien sarjakuvakirjojen listoja aion kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Ja ehkä jotain muutakin.

Kategoria: Meta.
Tagit: Meta