Viesti kirjastoille

1.03.2007 - 10:35 / Otto Sinisalo.


Hei kaikki kirjastotyöntekijät!

Ja onneksi olkoon. Helsingin sanomien mukaan (“Kunnat saivat kutsun kirjatalkoisiin”, HS 28.2.2007) Suomen Kulttuurirahasto on aloittanut Kirjastotalkoot-hankkeen, jonka tehtävä on haalia 700 000 kappaletta kotimaisia kaunokirjallisia teoksia maan kirjastoihin seuraavan kolmen vuoden aikana. Kulttuurirahasto kustantaa hankinnoista tosin vain kolmanneksen ja kehottaa kuntia sijoittamaan loput kaksi kolmannesta. Joka tapauksessa tämä tulee tarkoittamaan tuntuvaa lisää kirjastojen hankintabudjettiin seuraavan kolmen vuoden aikana.

Tiedän, mitä ajattelette, kun istutte juuri etupihallenne kipatun valtavan rahakuorman päällä: “Bileistämme ei enää koskaan tule loppumaan kokaiini kesken! Nopeasti, tilatkaa lisää ilotyttöjä!”

Hyvä on, pilailen. Siltikin, pessimisti minussa kuulee silti jo kirjastopalavereiden kiihtynyttä kuiskintaa: “Nyt voimme lopulta hankkia uusintapainokset Kalle Päätalon Iijoki-sarjasta! Kaikista osista!”

Toisaalta Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toteaa artikkelissa seuraavaa: “Kuntahan voi ostaa meidän rahoillamme kaikki kotimaiset runokirjat ja omalla rahallaan Harry Potterit.”

Runokirjoja? Pyydän, harkitkaa vielä. Päätalot teillä on jo ja runokirjoja lukevat lähinnä ihmiset, jotka itse kirjottavat runokirjoja: haluatteko te oikeasti heitä kirjastoonne?

Nöyrin ehdotukseni olisi, että myös kotimaista sarjakuvaa tilattaisiin kirjastoihimme. Jos ette vielä tienneet, että sarjakuva on muutakin kuin Aku Ankkaa tai että sarjakuvaa on myös aikuisille, tuskin voin vakuuttaa teitä asiain todellisesta laidasta. Sen sijaan voin kiinnittää huomionne olennaiseen seikkaan: tiedämme, että sarjakuvat ovat kirjastojen eniten lainatuimpia nimiketyyppejä. Ja oletan, että haluatte aktivoida lainaajakuntaanne.

Monilla kirjastoilla, kuten vaikkapa Helsingin keskustan pistämättömällä Kirjasto Kympillä on oma asiantuntijansa tai työryhmänsä, joka seuraa sarjakuvia ja tietää, mitä kannattaa tilata. Valtaosan kirjastojen työntekijöistä käsitys sarjakuvasta saattaa taas olla hivenen yksipuolinen. Mutta ei hätää! Olen koostanut muutaman nimikkeen listan, jota saatte vapaasti käyttää tilatessanne nimikkeitä hyllyynne.

Glömp-antologiat: Jos haluatte läpileikkauksen suomalaisen taidesarjakuvan parhaimmistosta, Glömpiä parempaa julkaisua voitte tuskin valita. Omakustannevisionääri Tommi Musturin toimittamissa mammuttikirjoissa esittäytyvät sukupolvensa parhaat.

Laikku-antologiat: Asema-kustannuksen antologiasarja kamppailee tasavahvasti Glömpin kanssa parhaan suomalaisen antologian tittelistä. Laikuista ponnistaa myös Ville Ranta, jonka välitön tyyli on valloittanut lukijoita myös ulkomailla.

Johanna Rojola: Täti jaksaa heilua: Sarjakuvaveteraani Rojolan esimerkki on inspiroinut kokonaista sukupolvea nuoria suomalaisia tekijöitä. Tuore antologia kokoaa Rojun tiedostavampaa materiaalia yksiin kansiin.

Matti Hagelberg: Kekkonen: Suomalaisen sarjakuvan kunnianhimoisimpia ja myös hauskimpia teoksia. Raapetekniikalla toteutettu massiivinen kuvainraasto sukeltaa kansallismyytin sydämeen ja tanssii siellä ripaskaa.

Jukka Tilsa: Zoppaa ja zärvintä: Sarjakuvan hulppeimman absurdistin kovakantinen kooste tekijän kommentein. Tämän luettuanne uskotte, että meriviiksiä voi syödä!

Monta hyvää jäi mainitsematta (Timo Mäkelä! Marko Turunen! Petri Hiltunen! Katja Tukiainen!), mutta näillä on hyvä aloittaa. Jos huomaatte, että valkoisen jauheen peittämiä seteleitä lojuu vielä kokoushuoneenne lattialla sammuneiden sylitanssijoiden välissä ja vuoden 2010 määräaika lähestyy uhkaavasti, ottakaa rohkeasti yhteyttä ja mietitään yhdessä, mitä sarjakuvia seuraavaksi tilattaisiin.

Menestystä kirjahankintoihin!

Kategoria: Kolumni.



4 vastausta - “Viesti kirjastoille”

  1. Anonymous Kirjoittaa:

    Iijoki-sarjaahan on piinallisen hankalaa saada kirjastosta lainattua, ainakin niitä ensimmäisiä osia, joten mulle kelpaisi kyllä siitäkin uusintapainokset…- terv. Grezen, Päätalo-fani

  2. Anonymous Kirjoittaa:

    En halua olla kyynikko, mutta juuri noin yleisesti ajatellaan (etenkin taide-)sarjakuvista:”taidesarjakuvia lukevat lähinnä ihmiset, jotka itse tekevät taidesarjakuvia”… Yyh…:-/ Runokirjan ja taidesarjakuvan levikit ovat aika yhteneväiset.Timo Ronkainen

  3. Otto Sinisalo Kirjoittaa:

    Hra. Ronkainen, olet valitettavasti oikeassa: runoutta ja taidesarjakuvaa yhdistää Suomessa levikin ohella myös vahva omakustannekulttuuri. Sekä jotkin cross-over-tekijät, kuten erinomainen runo- ja sarjakuvataiteilija Jyrki Heikkinen!Halusin vain taklata Arjavan hivenen absurdia esimerkkiä: “[…]kaikki suomen runokirjat.” (?!)

  4. Anonymous Kirjoittaa:

    Nuo pari vinkkiä eivät valitettavasti riitä vielä mihinkään vuoden sarjishankintoja tehtäessä. Onneksi olette täällä Katuojassa tulleet ohimennen suositelleeksi kaikenlaista muutakin. Ja kyllä, ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa ollaan kiinnittämässä huomiota sarjakuviin. Isoista kaupungeista löytyy aina ihminen tai pari, jotka ovat aidosti innostuneita sarjakuvasta ja hankkivat hyvää materiaalia sitten koko kaupunkiin. Parhaillaan on lisäksi menossa hyllyjensiivouskampanja, jossa karsitaan huonosti kiertävää sarjakuvaa pois. Näin saadaan mielenkiintoiset albumit paremmin esille ja ehkä jokaisen sivutoimipisteen hoitajat tietoisemmiksi siitä, että sarjakuva on kiinnostavaa ja ajankohtaista kirjastoaineistoa.Laura

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus