Katuoja

Seuraavat kaksi kappaletta eivät esiinny Libero-lehden numeron 4-5/2007 artikkelissa Libero poliittisen sarjakuvan areenana:

“Sarjakuvan voima poliittisen dialogin välineenä ei ole vieras edes kaikkien populaareimman fiktion tekijöille. Vuonna 1941 Kapteeni Amerikka kolkkasi Hitlerin sarjakuvan sivuilla. Vuonna 2005 Donald Rumsfeld poserasi saman sankarin kanssa ja lähetti Yhdysvaltain miehitysjoukoille ilmaisia sarjakuvia. Samoissa lehdissä Kapteeni Amerikka julistaa oman sotansa Yhdysvaltain hallitusta vastaan ja tämä salamurhataan maanpetturina Lee Harvey Oswaldin tavoin oikeustalon portaille.

Asiaan tutustumaton usein unohtaa, että sarjakuva on nimen omaan oma taiteensa omine sääntöineen, ei kuvitettuja romaaneja tai päälle tekstattua kuvataidetta. Juutalaisvainoja kuvaavan Maus-sarjakuvaromaanin tekijä Art Spiegelman selittää sarjakuvan vaikutusta lukijoihin kuvaamalla sarjakuvaa tavaksi luoda “älyllinen kieli”, joka mukailee ihmisen ajatusprosessia paremmin kuin kuva tai sana ilman lisäkontekstia.”

Tiivistetystä jutusta tuli itse asiassa paljon parempi, mutta olen jotenkin epämääräisen pettynyt, etten saanut Vasemmistonuorten julkaisuun mainintaa Kapteeni Amerikasta mottaamassa Hitleriä.

Kirjoittamani pitkä juttu käsittelee Liberon 20-vuotista sarjakuvahistoriaa. Artikkelissa on haastateltu lehteen piirtäneitä tekijöitä – Ninni Aaltoa, Reima Mäkistä, Ville Rantaa ja Johanna Rojolaa – ja tilattu heiltä uudet sarjakuvat kuvitukseksi.

Parasta jutun tekemisessä oli mahdollisuus tutustua Liberon arkistoihin. Etenkin kahdeksankymmenluvun lopun Liberot olivat paikoin täydellisen hämmentäviä 2000-luvun lopun lukijalle.

Ensinnäkin sarjakuvaa julkaistiin lehden alkuaikoina huikeasti: parhaimmillaan kokonaiset kolme tabloidisivua per lehti! Toiseksi Libero oli poliittisuudessaan poleeminen, aggressiivinen ja täysin hävytön. Epäkohdille vittuiltiin suoraan ja lukijaa kiihotettiin surutta ottamaan osaa poliittiseen toimintaan. Näinä poliittisen apatian ja lässyttävän individualistisen postmodernin poliittisen vaikuttamisen aikana 20 vuotta sitten julkaistut Liberot näyttävät melkeinpä parodialta, kuin Kommunistinen manifesti olisi paritellut Pahkasian kanssa.

Liberon 20-vuotisjuhlanumero on nyt tilaajilla ja hyvissä lehtipisteissä. Ilman Kapteeni Amerikkaa, mutta silti.

Kategoria: Hype.