Katuoja

24 tuntia sarjakuvaa -sarjakuvani on valmis. Sen nimi on Etusivu ja se on 48 sivua pitkä, koska halusin päteä.

Koska halusin myös noudattaa tapahtuman improvisaatiohenkeä, ulkoistin sarjakuvani ideoinnin: Rami Rautkorpi ympyröi minulle artikkeleita ja fraaseja Metro-lehdestä, joihin pohjasin tarinani.

Opin joitain asioita. Tavoitteeni oli tehdä kaikki mahdollisimman minimaalisesti. Jos en osaisi piirtää jotain, piirtäisin jotain muuta. Kävi ilmi, että maailma on täynnä asioita, joita en osaa piirtää. Itse asiassa suurin osa käsitteistä inhimillisen kokemuksen piirissä ovat taitojeni ulottumattomassa. Opin arvostamaan uudella tavalla Rob Liefeldia: peitä heikkoutesi, älä piirrä, mitä et osaa. Toisin sanoen, piirrä irvistäviä naamoja koko ajan. Lisäksi opin, että kynän hinkkaaminen paperia vasten on oudon tyydyttävää, silloinkin kun sitä toistaa lähemmäs 20 tuntia.

Valmiin työni voitte lukea Sarjakuvakeskuksen sivuilta. Jotkin kuvista näyttävät vielä olevan kääntämättä vaakaan, mutta korjausta odotellessanne voitte treenata niskalihaksianne.

Ja tässä ovat merkintäni, kirjoitettuna 24 tuntia sarjakuvaa -määräajan vielä umpeutumatta. Kyllä, saatan olla väsynyt.

ETU- JA TAKAKANSI: Nämä piirsin viimeisenä. Lukijakommentit keräsin netistä ja paikalla olijoilta.

SIVU 1: Aloitan dekompressiolla samalla, kun mietin mitä oikeastaan aion tehdä tarinalla.

SIVU 2: Tämä sivu on pelkkää hälyä, mutta muutaman sivun jälkeen keksin huomiovärit.

SIVU 3: Tämän sivun kompositioon olen verrattaen tyytyväinen. Viivassani näkyy – ja näkyy koko sarjakuvan läpi – Charles Schulz ca. vuosi ennen kuolemaansa -tyyppinen kosketus.

SIVU 4: Otsikkoruudut ovat vain yksi käyttämistäni keinoista lihottaa sivumäärää. Tässä episodissa alan käyttämään huomiovärejä sillä ilmeisesti tykkään yrittää värittää viivojen sisällä.

SIVU 5: Miltä näyttää pakkopaita? Ei ainakaan tuolta.

SIVU 6: Tämän sivun ensimmäisestä ruudusta pidän, lähinnä dialogin vuoksi. “Aha ha kulli” on jotain, jota olen varmaan pidemmänkin aikaa halunnut kirjoittaa.

SIVU 7: Ja nyt, puuvärejä. Minä nyt vaan tykkään värittää.

SIVU 8: Jokaisessa kappaleessa käytetään jotain uutta tekniikkaa, lähinnä ylläpitämään omaa mielenkiintoani. Myös: bongaa sukuelimet.

SIVU 9: Ruutuja, jotka ovat myös puhekuplia! Olen varmasti jonkinlainen nero.

SIVU 10: Lisää huomioväriä. Rusehtava, koska olemme kahvilassa. Myös: maailman jäykin ovenavausote.

SIVU 11: Brian Bendis -imitaationi alkaa. Kynsien maalaaminen on mukana siksi, että halusin pitää kohtauksen liikkeessä. Ja värittää juttuja.

SIVU 12: Otan käyttöön vahaliidut. Tämä on hyvä, koska en pysty vahingossakaan piirtämään tarkasti mitään niillä, varsinkaan, kun ne alkavat murentua epämääräiseksi liidun varren päässä kulkevaksi mössöksi, jota yritän hinkata irti paperia vasten.

SIVU 13: Olen keksinyt mielestäni hyvän vitsin, joten jatkan sen polkemista hengiltä.

SIVU 14: Dinosauruksia!

SIVU 15: DINOSAURUKSIA!

SIVU 16: Tarinan ensimmäinen satunnainen ylävitonen. Jumalauta, osaan piirtää käden kahdessa asennossa, toinen joista on high five.

SIVU 17: Feidaamme ulos ennen pikkuhousujuttuja, joka lienee parasta kaikille.

SIVU 18: Olen perverssillä tavalla ylpeä “koirakuiskaajasta”, sillä jouduin vähän aikaa miettimään, miten kirjoitan tarinaan koiran haastattelun ilman, että se vaikuttaa pakotetulta surrealismilta.

SIVU 19: Kusenkeltainen huomioväri merkitsee tästä eteenpäin teknisiä laitteita. Koska minä sanon niin. “Yli 40 koiran kenneli” on viittaus sekä lähteenä olleeseen uutiseen että Jyrki Nissisen Yli 10 000 koiran koiranäyttely -albumiin.

SIVU 20: Taavitsainen, koira joka seisoo aina sivuttain kameraan. Myös: kennelin nenättömän isännän omituisen irtonaiselta näyttävä parta.

SIVU 21: Ponnistan taiteelliset voimani äärimmillen ja kuvitan olkansa yli katsovan miehen.

SIVU 22: Toinen taidonnäyte: hahmo, jonka ilme muuttuu!

SIVU 23: Koiravisio alkaa. Ajattelin varmaan Grant Morrisonin WE3:a tätä työstäessäni, mutta tärkein motiivini oli käyttää paljon sivuja vähään asiaan. Ja päästä värittämään. Tai ehkä olin jo tässä vaiheessa koukussa tussihöyryihin.

SIVU 24: Koiravisio-osat on piirretty noin kello 24 tienoilla ja kolmen siiderin jälkeen. Taavitsaisen monologi mukailee silloista älyllistä kapasiteettiani. Sain sivun 24 valmiiksi kello 24. Tämä saattoi olla jonkinlainen välitavoite.

SIVU 25: Pidän ketjuista tällä sivulla. Ne olivat myös helppo piirtää.

SIVU 26: Tässä vaiheessa koiravisiolta alkaa loppumaan symbolit. Alemman ruudun väritysratkaisu johtuu laiskuudesta: alun perin ajattelin täysharmaata taustaa.

SIVU 27: Letku! Alempi keltainen muoto mukailee “ruokintakäden” hahmoa.

SIVU 28: Toistoa, joka johtuu laiskuudesta jälleen. Silti: kammottava käänne!

SIVU 29: Tästä sivusta pidän. Taavitsainen harmaata taustaa vasten välittää kohtauksen tunnelman tyydyttävästi.

SIVU 30: Miten helvetissä piirretään kännykkään puhuva ihminen? Ei ainakaan näin.

SIVU 31: Lisäsin harmaat huomiovärit tähän, koska ilman niitä sivu näyttää raivokkaan tympeältä. Myös hahmon satunnainen ylävitonen näyttää nyt siltä, että hahmo nojaa ikkunaan.

SIVU 32: Mitä tällä ihmisellä on päässään? Hattu? Hiukset? Ameeba? Kuka tietää. Onnettomuuden värit ovat jostain syystä Amppari-mehujään värit. Jostain syystä aina, kun yritin värittää tummanpunaisella, tartuin pinkkiin. Letkuttaja on myös pinkki, vaikka ajattelin sen olevan tummanpunainen.

SIVU 33: Päähenkilö savuaa kansion takana, koska päätin, että hän polttaa. Mutta koska sitä ei pohjusteta kuvalla, näyttää siltä, että hänen korvastaan nousee savua.

SIVU 34-35: Pidän lokikirjakohtauksesta siksi, että sain täytettyä sivutolkulla tilaa leikkelemällä. Lisäksi tässä kohtaa minimalismini toimii tyydyttävästi. Ja loputon keskustelu kiveksistä huvitti minua tässä vaiheessa, noin aamuviideltä.

SIVUT 36-37: Tässä on Etusivun kaksi onnistuneinta ruutua: kaksi värisöhröä, joihin innostuin piirtelemään spiraalikuvioita. Edelleen, tusseilla söhriminen on näemmä kivaa.

SIVU 38: Suomessa pitäisi olla lehti, jonka nimi on Toimintauutiset. Tässä vaiheessa olin jo päättänyt, että toimittajan työpiste on talon logon M-kirjaimen vieressä.

SIVU 39-40: Alkuperäiset lehtileikkeet, sivuntäytteeksi ja referenssiksi. Pornolehdet löytyivät todellisessa maailmassa Kiteeltä.

SIVU 41: Jos et tiedä mitä piirtää, piirrä lähikuva kasvoista. Kiitos, Rob Liefeld!

SIVU 42: Letkuttaja. Väri-jolla-on-naama-lookiin päädyin, kun tajusin että en oikeastaan tiedä, mikä Letkuttaja on. Pidän hänen repliikistään kylläkin.

SIVU 43: Rohkeita kokeiluja perspektiivillä, noin kello 7 aamulla.

SIVU 44-45: Kiihottavaa dialogia ja yritys vääntää tarina väkisin kokoon. Tässä hitaimmatkin lukijat ymmärtänevät, että en osaa piirtää yksinkertaistakaan hahmoa samalla tavalla peräkkäisiin ruutuihin.

SIVU 46: Halusin yhden ruudun, jossa toimittaja ja Letkuttaja ovat yhtä aikaa. Ja tässä se on.

SIVU 47: Vaikka Letkuttajan konsepti on hämärä, tämän punchlinen keksin jo aloittaessani. Kyseessä on vitsi, jolle on 48-sivuinen pohjustus. Pidän siitä silti: “Se on letku”.

SIVU 48: Ylväs tavoitteeni noin aamukymmeneltä oli piirtää toimittaja loikkaa
massa rakennuksesta. Sen sijaan pieni hahmo näytti taivaalla roikkuvalta hakaristiltä, joten peitin se lapulla ja turvauduin tärkeimpään kainalosauvaani, teennäiseen minimalismiin. Lopussa näemme tietty päähenkilön näkökulmasta “letkun”. Tuplamittainen 24 tuntia sarjakuvaa -sarjakuva valmistui noin aamukymmeneltä.

Kategoria: Meta, Sarjakuva.
Tagit: Linkit