Katuoja

THE LAST KING OF SCOTLAND
Ohjaus Kevin McDonald
Pääosissa Forest Whitaker, James McAvoy
Elokuva

Kamppailen edelleen Bryan Talbotin Alice in Sunderlandin läpi ja voin kertoa, että tässä tulee kestämään. Sillä välin, elokuva.

THE LAST KING OF SCOTLAND on elokuva Ugandan diktaattori Idi Aminista, joka pääosasta Forest Whitaker voitti joka ikisen palkinnon maailmassa. Se käsittelee kahta suosikkiaihettani – diktaattoreita ja joukkotuhontaa – joten olen virittynyt jo geneettisellä tasolla pitämään elokuvasta. En pettynyt.

James McAvoy esittää skottilaista Garrigania, joka saapuu Ugandaan 70-luvun alussa avustustyöhön. Idi Amin (Forest Whitaker) on juuri kaapannut vallan maassa ja Garrigan päätyy puoliksi sattumalta Aminin henkilääkäriksi ja neuvonantajaksi. Koko lailla kyvyttömälle Garriganille alkaa pikku hiljaa valjeta, minkälaiselle miehelle työskentelee, mutta omatunto kolkuttaa liian myöhään. Uganda luisuu syvemmälle mielipuoliseen diktatuuriin ja Garrigan on ansassa.

Tämä on, kuten tässä palkintogaaloja katselleet tietävätkin, Whitakerin elokuva. Hän kannattelee kokonaisuutta valtavalla läsnäolollaan, jota korostetaan kameratyöllä. Aina kun Whitakeria kuvataan, otetaan kuvaa lähempää kuin muista näyttelijöistä. Aina, kun Whitaker kävelee kohtaukseen, hän kävelee lähempänä kameraa kuin muut näyttelijät. Diktaattori hallitsee jokaista kuvaa ja jokaista kohtausta, jossa esiintyy. Whitaker maalaa uskottavan kuvan karismaattisesta johtajasta, jota vainoharhaisuus ohjaa hirmutekoihin. Hän lipsuu karikatyyrin puolelle vain satunnaisesti ja antaa syitä uskoa siihen, miksi Aminin kaltaista paranoidia seurattiin.

Garrigan on kuitenkin näkökulmahenkilömme ja McAvoy tekee kelpo työn lähinnä seikkailua etsivänä kloppina, jolle valkenee liian myöhään, mihin sotkeutunut. Hän saa symboloida valkoisten kyvyttömyyttä ymmärtää afrikkalaista kulttuuria ja nähdä kriisejä, vaikka ne tapahtuvat hänen nenänsä alla. “Oletko tehnyt mitään hyvää täällä ollessasi?” Amin tenttaa Garriganilta, kun kulissit alkavat lopussa romahtaa.

Koska tarina kerrotaan Garriganin kautta, katsoja ei juuri missään vaiheessa todista Ugandan kriisia suoraan. Kun lääkäri lopulta herää tilanteeseen, maan kokemat kauhut näytetään lähinnä viitteellisesti. Ratkaisu on hivenen outo: näemme valkoisen miehen kärsimässä ilmeettömien mustien kasvojen keskellä ja kun Garrigan poistuu maasta, häntä ympäröivät helpottuneet valkoiset ihmiset. Ohjaaja Kevin McDonald yrittää näyttää, miten valkoinen vieras ei voi ymmärtää paikallisten hätää, mutta päätyy sanomaan, että ainoastaan Garriganin tuska on olennaista.

SUOSITUS: The Last King of Scotland on Forest Whitakerin elokuva. Se ei sääli kyllä puutu Ugandan kriisin syihin muuten kuin viitteellisesti vaan keskittyy luomaan henkilökuvaa Aminista. Siinä se onnistuu mallikkaasti, mutta elokuvalla olisi ollut potentiaalia enempään. The Last King of Scotland julkaistaan DVD:lla Suomessa tässä kuussa.

Kategoria: Arvio.
Tagit: Arvio, elokuva, popkulttuuri