Katuoja

AIDOSTI OUTOA
Ohjaus Marc Forster
Pääosissa Will Ferrell, Emma Thompson, Maggie Gyllenhaal, Dustin Hoffman
Elokuva

Toisessa osassa Katuojan sukellusta Will Ferrellin maailmaan arvioidaan hieman Ferrellin tyypillisestä tuotannosta poikkeava elokuva. AIDOSTI OUTOA (eikö “Stranger than fiction” olisi kääntynyt sujuvammin muotoon “Tarua ihmeellisempää”?) Ferrell esittää rutiineihinsa uppoutunutta verotarkastaja Harold Crickia. Crickin elämä muuttuu, kun hän alkaa kuulla päässään kertojanäänen, joka kuvailee hänen toimiaan. Kun ääni vielä alkaa vihjailla Crickin lähestyvästä kuolemasta, miehen täytyy kohdata eksistentialistisia kysymyksiä. Mitä hän oikeastaan haluaa elämältä? Onko hän ainostaan hahmo kirjailijan (Emma Thompson) fiktiossa? Onko hänelle kirjoitettu kuolema vältettävissä? Ja mikä tärkeintä, onko hänen jäljellä oleva elämänsä komedia vai tragegia?

Harold Crick kuulee ääniä.

Aidosti outoa haluaisi epätoivoisesti olla Charlie Kaufmanin käsikirjoitus. Zack Helmin kirjoittama, metatasoilla liikkuva tarina valitettavasti nousee kiinnostavan alkuasetelmansa tasolle kuitenkin vain ajoittain. Kun Crick ja Dustin Hoffmanin esittämä kirjallisuuden tutkija pohtivat sitä, minkälainen fiktio Crickin elämä oikeastaan on, onnistuu Aidosti outoa olemaan, no, aidosti outo. Muuten elokuva kohtaa samanlaisia ongelmia kuin Thompsonin esittämä kirjailija: minkälaisia kompromisseja tarinan pitää tehdä viihdyttääkseen yleisöä ja toisaalta ollakseen riittävän älykäs noustakseen keskinkertaisen hötön yläpuolelle? Kaufmanin Adaptation ottaa samanlaisen pulman haltuun paljon älykkäämmin siinä missä Aidosti outoa sortuu loppua kohden kuvailemiinsa sudenkuoppiin. Mikä toimii metatasolla ei tässä tapauksessa toimi aivan yhtä hyvin käytännössä: capramaisessa loppuhuipennuksessaan Aidosti outoa syyllistyy suoranaisiin banaliteetteihin kuvatessaan Crickin heräämistä talviunestaan.

Ferrell on hieman merkillinen valinta Crickiksi. Hän esittää elämää suuremman karikatyytin sijaan neuroottista jokamiestä; roolia, jonka voisi sälyttää melkein kenelle tahansa keskiluokkaiselle komedianäyttelijälle. Aidosti outoa ei anna Ferrellille tilaa käyttää vahvuuksiaan, mutta todistaa ainakin sen, että Ferrellin skaala ulottuu myös hillitympään komedianäyttelemiseen.

SUOSITUS: Aidosti outoa on kiinnostava ja kunnianhimoinen yritys tehdä eksistentialistinen pohdinta fiktion ja todellisuuden suhteesta viihde-elokuvan asussa. Tarinalta kuitenkin puuttuu rohkeutta rikkoa perinteisen tarinan kaavaa tarpeeksi onnistuakseen tavoitteissaan.

Kategoria: Arvio.
Tagit: Arvio, elokuva