Kohta tapahtuu jotain mahtavaa
25.07.2006 - 17:03 / Otto Sinisalo.
OVERCOMPENSATING
Jeffrey Rowland
Webbisarjakuva
Vähemmänkin mediatiedostavat ovat voineet havaita viime aikojen suurimman Internet-ilmiön, pitkin vuotta momenttia keränneen Snakes on a Plane –meemin. Alun perin pienen budjetin jännäriä ympäröinyt mediakohu alkoi tähti Samuel L. Jacksonin antamasta hämmentävästä haastattelusta ja kasvoi pisteeseen, jossa joka ikinen suun kautta hengittävä ali-ihminen, jolla on Photoshop tekee omia Snakes on a Plane –tribuuttejaan. Elokuva ei ole vielä saanut ensi-iltaansa, mutta olen jo lopen kyllästynyt siihen. Ymmärrän, miksi on hauskaa että maailmassa on elokuva, jonka nimi on Käärmeitä koneessa, mutta jo riittää. Elokuvaa lainatakseni, voisin jo pikku hiljaa haluta nämä saatanan käärmeet ulos koneestani.
Yksi syyllisistä on Jeffrey Rowland, joka oli ensimmäisiä lanseeraamassa Snakes on a Plane –oheistuotteita. Tämän voi kuitenkin antaa helposti anteeksi, sillä Rowland on webbisarjakuvantekijöiden tämän hetken parhaimmistoa. OVERCOMPENSATING on parhaimmillaan ikkuna kroonisesti innostuneen – tai humalaisen – lapsimiehen todellisuuteen, jossa kaikki on aika mahtavaa: yhtä lailla ihastuttavaa kuin häiritsevän tunnistettavaa. Rowland on juuri sellainen tyyppi, joka voi pillastua vaikka Käärmeistä koneessa siten, että lukijaankin tarttuu intoa.
Overcompensating on olevinaan Rowlandin sarjakuvablogi, johon hän kirjaa päivän tapahtumia. Melkein minkä tahansa stripin lukemisen jälkeen on kuitenkin ilmeistä, että suurin osa sarjan tapahtumista on sepitettä. Viittauksia ajankohtaisiin tapahtumiin ja Rowlandin kollegoihin nähdään, mutta sarjan vinksahtaneesta perspektiivistä. Tajunnanvirtamainen impulsiivisuus ajaa niin sarjaa kuin sen päähenkilöäkin, joka kirmaa lannistumatta – usein paidatta – tapahtumasta toiseen. Aina on juuri tapahtumassa jotain mahtavaa. Voiko näkymättömiä lohikäärmeitä tappaa? Kokeillaan! Onko tuo Andrew W.K. tuolla jääkaapissa? On se! Entäpä elämän tarkoitus? Miksei!
Overcompensating on monella tapaa vastalääke sille turrutukselle, jota webbisarjakuvien tai strippisarjojen lukeminen yleensä aiheuttaa. Siinä ei ole väsyneitä vitsikliseitä, ellei sitten vitsiparodioina. Hyvä esimerkki tästä on sivuhahmo Weedmaster P, alun perin yhden ominaisuuden pilviveikko, josta ajan myötä kasvaa suoranaista zen-viisautta jakava oraakkeli. Siinä ei ole banaaleja ihmissuhde-elementtejä. Se ei yritä teeskennellä sanovansa mitään merkityksellistä mistään ja ehkä juuri siksi toisinaan sanookin.
Rowland piirtää toimivaa, taloudellista jälkeä. Sarjan parivuotisen historian aikana hän on hionut pallopäähahmonsa mainiosti toimiviksi karikatyyreiksi. Rowlandin päätös käyttää piirrettyjen hahmojen taustoina tukkoisia valokuvia häiritsee toisinaan. Toisinaan ne myös lisäävät tasoja vitsiin.
Overcompensating ei suinkaan ole Rowlandin ensimmäinen webbisarjakuva. Vuosina 1999 – 2002 ilmestynyt When I Grow Up ei ollut vielä kovinkaan valmista tuotantoa. Neljän parikymppisen ystävyksen vaiheita seuraava strippi lainasi vielä liikaa webbisarjakuvan yleisistä aiheista ollakseen järin kiinnostava. Merkittävää sinänsä, että When I Grow Upin surrealismi oli pakotetumpaa kuin samanlaiset elementit myöhemmin Overcompesatingissa. Tästä voinee päätellä, että tarinankerronnan rentouden voi oppia. Vuonna When I Grow Up muuntui Wiguksi ja Rowland siirtyi kertomaan Wigu-nimisen pojan ja tämän perheen seikkailuista. Sarjan neljän ilmestymisvuoden aikana nähtiin muun muassa matkoja ulottuvuuksien välillä, maagisia lentokoneita, dinosauruksia ja televisioista alati karkaavia animaatiohahmoja! Näkökulma on lapsenomaisen innostunut, vieläkin Overcompensatingiakin voimallisemmin. Wigu on mainio, nyrjähtänyt seikkailusarjakuva jonka varsinaista kohdeyleisöä on vaikea arvailla.
Rowlandin sarjakuvien merkittävin ongelma on monille kunnianhimoisimmille webbisarjakuville tyypillinen haastavuus. Overcompensating on paikoin vahvasti sisäänpäin lämpiävä. Vitsit voivat aueta kovin heikosti, jos sarjan yleinen mielenlaatu ei ole lukijalle tuttu. Jos sarjaan pääsee sisälle, se kuitenkin alkaa palkita.
SUOSITUS: Jeffrey Rowland kiipeää pääsi sisään ja bilettää siellä. Jeffrey Rowland ja Paris Hilton ampuvat kilpa-autoja toisiaan päin ja sinut on kutsuttu mukaan. Chewbacca syö olohuoneessa voileipää samalla kun sinä ja Jeffrey Rowland katselette. Tympeiden internet-ilmiöiden aikana on hyvä muistaa, miltä tuntuu oikeasti innostua jostakin, ilman teennäisen ironian verhoa. Parhaimmillaan Overcompesating muistuttaa tästä.
Yksi vastaus - “Kohta tapahtuu jotain mahtavaa”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Katuoja@Twitter
- No public Twitter messages.
Linkit
- Anime-lehti
- Helsingin sarjakuvafestivaalit
- Kvaak.fi
- Sarjakuvakeskus
- Suomen sarjakuvaseura RY
- Tähtivaeltaja
Archives
- April 2011 (1)
- November 2010 (1)
- September 2010 (1)
- July 2010 (1)
- April 2010 (2)
- March 2010 (2)
- February 2010 (7)
- October 2009 (1)
- September 2009 (2)
- August 2009 (2)
- July 2009 (1)
- June 2009 (2)
- April 2009 (1)
- March 2009 (2)
- February 2009 (3)
- January 2009 (2)
- December 2008 (3)
- November 2008 (18)
- October 2008 (6)
- August 2008 (2)
- July 2008 (2)
- June 2008 (3)
- May 2008 (2)
- April 2008 (3)
- March 2008 (6)
- February 2008 (2)
- January 2008 (4)
- December 2007 (5)
- November 2007 (5)
- October 2007 (6)
- September 2007 (2)
- August 2007 (1)
- July 2007 (2)
- June 2007 (16)
- May 2007 (31)
- April 2007 (30)
- March 2007 (31)
- February 2007 (19)
- January 2007 (5)
- December 2006 (2)
- November 2006 (2)
- October 2006 (6)
- September 2006 (1)
- August 2006 (1)
- July 2006 (2)
- June 2006 (1)
- May 2006 (4)
- April 2006 (3)
- March 2006 (4)
- February 2006 (2)
- January 2006 (2)
- December 2005 (4)
- November 2005 (1)
- October 2005 (6)
- September 2005 (4)
- August 2005 (4)
- July 2005 (1)
- June 2005 (3)
- May 2005 (4)
- April 2005 (2)
- March 2005 (4)
- February 2005 (1)
- January 2005 (1)
- December 2004 (3)
- November 2004 (6)
- October 2004 (4)
- September 2004 (8)
- August 2004 (5)
- June 2004 (5)
- May 2004 (3)
- April 2004 (2)
27.08.2006 - 13:54
Kiitokset tästä arviosta. Overcompensating on erinomaisuudellaan ehtinyt pelastaa jo monta huonoa päivää, enkä olisi välttämättä löytänyt sitä muuten kuin seuraamalla Katuojaa.