Katuoja

PUNISHER WAR JOURNAL VOL. 1: CIVIL WAR
Marvel
Matt Fraction, Ariel Olivetti
144 sivua, värillinen

Garth Ennisin kirjoittama Punisher Max on parasta Marvelin tällä hetkellä julkaisemaa sarjakuvaa. Se on äärimmäisen brutaali, lannistavan kyyninen ja paikoin yllättävän poliittinen tutkielma väkivallasta. Se on myös niin kaukana perinteisestä Marvel-supersankarisarjakuvasta kuin on mahdollista, vaikka pääosassa onkin yhtiön hahmo. Ennisin Tuomari on irrallaan Marvel-maailmasta, eikä Ennisin kostotarinoissa näy yhtä ainutta supersankaria.

Punisher Maxin rinnalle on Civil War -crossoverin myötä ilmestynyt myös PUNISHER WAR JOURNAL, Matt Fractionin kirjoittama ja Ariel Olivettin kuvittama Tuomari-sarja, joka puolestaan on intiimisti kiinni Marvel-universumissa. Intiimillä tarkoitan lähinnä sitä, että siinä missä Ennisin Tuomari jahtaa huumekauppiaita ja sotarikollisia, Fractionin ja Olivettin versio hahmosta lahtaa B-luokan superroistoja.

Sarjan ensimmäiset neljä lehteä kokoava ensimmäinen kokoelmakirja on myös osa Civil War -kokonaisuutta, vaikka sen voikin lukea suuremmasta tarinasta irrallisena. Tarinan konteksti selitetään riittävällä tarkkuudella ja vaikka kestääkin hetken, että Fractionin oma ääni alkaa kuulua, on ilmeistä että hänen tulkintansa Tuomarista on kiinnostava – ja hauska.

Toisin kuin Ennisin punaisen usvan läpi tunkeutuva sysimusta tappokone, Fractionin Tuomari on perinteisempi toimintasankari. Tämä vertautuu 80-lukulaisten toimintaelokuvien äärimaskuliinisiin sankareihin: hänen kostonhimoaan ei juuri perustella, hän ei suolla synkkiä sisäisiä monologeja eikä pohdi väkivallan oikeutusta. Tämän sijaan Tuomari keskittyy olennaseen, eli roistojen tappamiseen mielikuvituksekkailla konsteilla, nokkelien one-linereiden säestämänä. Hän räjäyttää Puujalkamiehen halki singolla, takoo Sarvikuonon pyörätuoliin varastamallaan supernyrkillä ja poksauttaa Kurpitsalyhdyn pään kappaleiksi sci-fi-aseellaan.

Paperilla tämä kaikki kuulostaa kovin kyyniseltä: taas yksi supersankareita vihaava kirjoittaja rikkomassa lapsuutensa suosikkileluja. Fractionin tarinan ytimessä on kuitenkin tietty vinksahtanut rakkaus supersankarigenreä kohtaan. Albumin viimeinen tarina, joka keskittyy Puujalkamiehen hautajaisissa menneiden aikojen perään haikailevien superroistojen humalhuuruisiin muisteloihin, on tragikoominen ja jopa hieman liikuttava. Fraction ymmärtää genreä, mutta ymmärtää myös, mitä Tuomari-sarjakuvalta odotetaan. On kiinnostavaa nähdä, mihin suuntaan tarina lähtee kehittymään – tai oikeammin on kiinnostavaa nähdä, miten pitkään Fraction saa tehdä väkivaltaa Marvelin tuoteperheen hahmoille.

SUOSITUS: Ensimmäinen Punisher War Journal -kokonaisuus on vielä paljolti kiinni Civil Warissa, joten on vielä on aikaista sanoa, mihin suuntaab sen oma identiteetti alkaa kehittyä. Alku on kuitenkin lupaava sekoitus hävytöntä väkivaltaviidettä ja supersankarigenreä. Ariel Olivettin kliinisen siisti kuvitus antaa kokonaisuudelle toimivan, hieman etäännyttävän kosketuksen.

Kategoria: Arvio.
Tagit: Arvio, Marvel